A Long way from Turku to Soap Lake

Lentomatkat meni tosi hyvin, enkä joutunut maksamaan missään ylipainosta vaikka laukku painoi 23.8kg Finnairin vaa´an mukaan, kotivaa´an mukaan 23.2kg. Käsimatkatavaroista ei myäskään onneks valitettu, vaikka olis saanut olla vain 8 kiloa ja mulla oli 15.5kg…


Mutsi ja faija ajoi mut Helsinkiin ja tulivat lentokentälle saattamaan. Aattelin vaan koko matkan, että oon ihan hullu, kun teen tämän. Lensin Helsingistä Lontooseen Heaththrown. Lento kesti vähän reilu 3 tuntia, lensin Finnairilla niin sai aamiaiseksi leivän jossa oli kaikkea outoa täytteenä ja se oli aika pahaa. Heathrow´ssa piti vaihtaa terminaalia, se oli ihan helppoa, kun meni oikealle ovelle odottamaan ja sitten bussiin vaan ja se ajoi oikeaan paikkaan. Meni varmaan yli 10 minuuttia siihen matkaan, Heathrow on valtava! Hengailin sitten seuraavat 6 tuntia terminaali viitosessa. Siel oli kaikkia über kalliita kauppoja ja kävin jossain niissä, yhessä kaupassa myytiin tosi hienoja korkokenkiä, halvimmat oli jotain 90 puntaa ja kalleimmat mitä näin jotain 500 puntaa. Ihan sairasta! Kävin muissakin tollasissa ylikalliissa kaupoissaa. Tosin vaan niissä missä oli muita ihmisiä. Siellä oli joitain sellasia, missä oli neljä myyjää pienessä liikkeessä, eikä yhtään asiakasta, voi päätellä jotain hintatasosta xD

Tollasista tauluista piti kattoa miltä portilta lento lähtee

Etin kanssa ikuisuuden paikkaa missä syödä kun kaikkialla oli tosi outoa ruokaa tai sitten jotain perinteistä brittiruokaa mikä on pahaa.. Söin sitten japanilaisessa Wagamama ravintolassa (ainakin se ravintolan nimi luki siellä jossain hiraganalla..) Tilasin siellä jotain mikä kuulosti suht syötävältä kun kaikissa niis ruuissa oli kauheasti kaikkea, enkä tiennyt kaikkia sanoja myöskään. Munkin ruuassa oli muutamia outoja juttuja mitä en tunnistanut, kuten tässä kuvassa:

näyttääpä se ällöltä... :S

Tietääkö kukaan mikä toi pinkkivalkoinen juttu on? Söin sen, muttei mitään ideaa edelleenkään.. Juttelin siellä ravintolassa jonkun brittinaisen kanssa vähän aikaa, silloin englannin puhuminen sujui vielä ihan hyvin. Kun olin saanut syötyä jätin tarjoilijalle tippiä jonkun summan, kun ei ollut hajuakaan mikä olisi ollut sopiva.. Varmaan se oli aika pieni tippi, mutta se tarjoilija hymyili silti mulle iloisesti, kun kävelin sen ohi.

terminaali vitosessa

 Oli aika paljon aikaa siellä niin otin jotain ihan randomeja kuvia...

Tolla koneella lensin Seattleen, lento kesti 9h 30 min

Siel oli tollaset näytöt penkeissä, mistä pystys kattomaan elokuvia televisiosarjoja ja sellasta animaatiota mis näytettiin missä lennettiin ja tietoja et kuin pitkä matka vielä ja mitä kello oli, pidin sitä päällä loppu lennosta kun nukuin ja halusin aina kun heräsin nähdä missä mentiin.

  Mulla oli íhan kiva Seattlelainen vieruskaveri, auttoi nostamaan mun laukun sinne ylös ja lainasi kynää tullipaperin täyttöön. Lento meni nopeammin, kun mitä olisin luullut. Katoin Liisa Ihmemaassa leffan, kun halusin sivistää itteäni, kun en ole mitään Liisa Ihmemaassa leffaa nähnyt tai lukenu sitä kirjaa, mutten oikeen jaksanu keskittyy, kun jotkut niistä hahmoista puhus aika epäselvästi tai kuitenkin silleen et meni ohi mistä puhuttiin ja alko nukuttaa hirveesti lopussa. Mut varmaan ihan hyvä leffa jos jaksais keskittyy paremmin. Toinen leffa minkä katoin oli From Paris with love, joka oli aluksi ihan ok, mutta loppu on niin perseestä, että en suosittele ketään kattomaan sitä. Valitsin sen sillä perusteella, että se oli yks lyhyimmistä leffoista mitä oli valikoimassa.

  Perillä olin ihan pihalla koko ajan, enkä tajunnut mitään xD Eka oli joku maahantulo tarkastus juttu, mistä sselvisin ihan ok, yhtä paperia mulla ei ollu täytettynä mikä olis pitäny olla, mut olin viiminen jonossa niin ei haitannu vaikka täytin sen vasta siinä ja meni vähän aikaa.. Sitten otettiin laukut liukuhihnalta, kuljetettiin niitä vähän matkaa, laitettiin ne taas hihnalle ja mentiin itse lentokenttä junalla sinne minne laukut päätyi. Sitten olin ihan eksyksissä ja sekasin, että minne piti mennä, kun joka puolelta pääsi vaan ulos ja mun piti mennä jatkolennolle. Harhailin sitten ihan kiitettävän pitkään edestakaisin ennen kun löysin hissin millä piti mennä, onneksi oli taas se 6 tunnin vaihtoaika niin ei ollut mitään paniikkia vaikka kaikessa kestikin aika pitkään. Sitten kun olin oikeassa kerroksessa meni ikuisuus löytää oikea check in tiski ja ramppasin taas edestakasin ennen kun löysin kartan ja katoin siitä missä se oli. 

   Valitsin sitten kilteimmän näkösen virkailijan, kun laukku painoi tosiaan vähän liikaa, ja se tuijottikin sitä vaakaa jonkun aikaa, mutta lättäsi siihen sitten vaan tarran "heavy item" ja ei tullu mitään extramaksuja, onneksi. Kun olin saanu ison laukun menemään, kävin kävelyllä ulkona hengittämässä ulkoilmaa pitkästä aikaa. 

Seattlen lentokentän ympäristöä, jossa istuskelin.

Menin sen jälkeen vielä Starbucksille juomaan kaakaon, kun kurkku tuli kipeäksi lentokoneen ilmastoinneissa, ennen kuin menin turvatarkastukseen. Täällä ne oikeasti kattoi tosi tarkkaan sillä skannerilla kaikki tavarat. En onneks piipannu niinkun Lontoossa, kun otin kaulakorun pois. Unohdin tosin kännykän taskuun, kun kävelin sen portin läpi xD Seattlen lentokenttä osottautui kaiken sekavuuden jälkeen sittenkin hyväksi, kun löytyi ilmainen netti ja soitin sieltä sitten kotiin Suomeen ja juttelin perheen kanssa yli tunnin.

  

Lensin sitten siis Wenatcheen. Se kone oli todella pieni ja matka oli lähinnä nousu ja lasku. Tuijotin ulos ikkunasta koko 40 minuuttia, kun pääsin viimeinkin ikkunapaikalle~ Oli siistin näköstä. Oli jo ihan pimeetä ja näkys kaikki valot tosi hienosti ja lennettiin valtavan pilven läpi, se oli siistiä xD

Ainut vähänkään onnistunut kuva, niistä mitä räpsin. Nuo on Wenatcheen valot tuolla, Seattle oli kirkkaanpi, mutta ne kuvat ei oikein onnistuneet. Wenatcheen lentokenttä on pienin mitä olen nähnyt. Se kone rullasi siihen ihan sen oienen lentokenttä rakennuksen viereen, ja näytti olevan ainut kone koko kentällä. Siitä sitten näki, kun tavarat kuljetettiin koneesta sinne kentälle ja pudotettiin sisälle. Monilla ei ollu ees ruumassa olleita tavaroita. Koko perhe oli vastassa kentällä ja sieltä kestí reilun tunnin ajaa Soap Lakeen näiden talolle.

                                       Paska kuva, mutta seison tässä lentokentän ovella, että ihan viereen päästiin tolla koneella xD

Nyt väsyttää, kirjotan pian ekasta kouluviikosta, mutta nytten en heti jaksa, vaikka olenkin ollut täällä jo neljä päivää (oho luulin että enempi, mutta se olikin vaan neljä kun laskin o__o)

 Kiitos kuitenkin, jos luitte (oli nimittäin varmaan aika tylsää?) mutta pitihän noi matkalta räpsityt kuvat hyödyntää jotenkin ;)

Matka oli siis kaikenkaikkiaan mukava, vaikka yksin jouduin matkustamaan ja olin jo aika kämänen, kun vihdoin pääsin perille. Yksin matkustamisessa on tietty viehätys, kun se on haasteellisempaa, kun pitää miettiä kaikki itse, mutta toisaalta voi tehdä mitä haluaa.. ;)