19. syyskuuta 2010

Päivää pitkästä aikaa~!

Koitan nyt viimein saada kirjoitettua tännekin jotain. Enhän mä oo ollu täällä kun 2 viikkoa ja 4 päivää jos oikein laskin. Yritän kirjoittaa jokseenkin kronologisessa järjestyksessä, ettei tulisi ihan sekava merkintä. Eli ihan ensin, kun tulin tänne meni ensimmäiset 4-5 päivää kauheassa koti-ikävä angstissa. Ensimmäisenä päivänä ajettiin tämä pikkukaupunki läpi ja join jonkun jäähilejuoman ja jäädyin koko päivän sen takia. Käytiin myös koululla kattomassa paikkoja ja illalla siellä oli barbeque, jossa oli huonoa ruokaa, mutta tapasin ainakin ihmisiä, kun host sisko esitteli, mut kaikille tutuilleen. Seuraavana päivänä koulu sitten alkoikin. Mulla on tosiaan joka päivä sama lukujärjestys:
1. Sports and Entertainment Marketing - joka on mun mielestä aika turha oppiaine, mutta se on aika helppoa niin en ole sitä vaihtanut, kun ei pienessä koulussa tosiaan ole paljon vaihtoehtoja.
2. Algebra 2 – joka on vaikein matikan kurssi mitä tuolla koulussa on tarjolla. Alussa on ainakin ihan samoja asioita mitä käytiin viime vuonna ib:llä, muttei ole turhan helppoa siltikään.
3. US History – mitäs siitä sanoisi. Historian opiskelu on puuduttavaa, mutta toi on tosiaan pakollinen.
4. Chemistry – Ihan paras tunti, meitä on vaan 8 siellä ja tehdään vaan aina kaikkia kivoja kokeita ja ope on ihan paras.
5. Lunch – joka on ilmainen, ennen koulun alkua on myös aamiainen, ja rohmuan aina nektariineja ja muita hyviä hedelmiä kun niitä on tarjolla.. Ruoka vaihtoehtoja on aina kolme joista yksi on aina pepperonipizza, kannattaa mennä jonon alkupäähän niin saa todennäköisemmin mitä haluaa. Mulla on tosiaan vaan yks vaihtoehto yleensä, kun en syö muuta lihaa kun kanaa (lopetin sen syömisen Suomessa vähän ennen ku tulin tänne, mut joo.. Amerikkalaiset ei tajuu kasvissyöntiä..)
6. Advanced Biology – Sama ope kun kemiassa, mut tylsempää ja vaativampaa, kun on joku collegeen valmistava kurssi-
7. Honors English – eli vaativampi enkku ja collegeen valmistava kurssi tämäkin. Vaihtaisin helpompaan enkkuun, mut se sotkis lukujärjestyksen täysin, kun pitäis sitten vaihtaa pari muutakin ainetta.
8. Art – Tosi rentoa, ei oikeastaan tehdä paljon mitään, yleensä saadaan tehdä läksyjä ja on ollut kyllä hyödyllinen lisäaika, kun tulee etenkin matikasta ihan sairaat määrät läksyä. Me tehdään nyt kyllä tuolla sellasta että painetaan joku yksivärinen kuva paitaan. Teen LM.C:n logon ja ostin just tänään Wallmartista paidan mihin voin painaa sen.
Koulu loppuu 2.50 ja lentopallo harjotukset alkaa 3.30 ja kestää johonkin klo 5 ainakin. On kyllä ihan hauskaa, vaikka oon aika huono ja nyt mulla on erittäin massiivinen mustelma vasemmassa kädessä, minkä sain keskiviikkona harjotuksissa ja se kolminkertaistui ja muuttui syvän violetiksi torstaina kun meillä oli peli ja oon nyt näyttänyt pari päivää siltä, että joku on pahoinpidellyt mut.
Toi koulu on tosiaan aika pieni ja aikalailla kaikki tuntee kaikki, mutta ihmisiin on helppo tutustua täällä ja kaikki on oikeastaan ihan mukavia ja rentoja.. Onhan sitä muutamia poikkeuksia toki, mutta niitähän nyt aina löytyy. Kaikki ketkä lähdette vaihtoon USA:n, niin kannattaa osallistua koulun urheiluun, vaikkei olisi hyvä tai edes tykkäisi urheilusta, kun sieltä saa niin helposti kavereita.

Tässä on tapahtunut kaikenlaista, enkä jaksa nyt kaikkea tänne selostaa. Shoppailemaan en ole oikeestaan viel päässy (jollei Wallmartia lasketa..) Oon ostanu kyl Wallmartista tähän mennessä yhet farkut ja kaks ohutta hupparia, jotka on enempikin hupullisia paitoja ja yhden topin, kaikki tosi halpaa.. : D Mutta mulla on orpo olo, kun jouduin jättämään niin paljon vaatteita kotiin ja kaipaan etenkin lisää kenkiä ja farkkuja..

Meillä oli lentopallo joukkueen kanssa dinner viime viikolla ja oli eka kerta, kun olin tääl ulkona ilman host familyä ja tulin tyylikkäästi 23 jälkeen himaan, mutta ei se hostmumia haitannu ku oli perjantai :P
Oli tosi hauskaa hengailla niitten kanssa ja oltiin yhden joukkuelaisen, Deonen isän talolla ja se on ihan valtava talo. Sen isä on ilmesestikin hyvin rikas... Deone on kyl hyvä tyyppi, paitsi aika pelottava lentopallossa...
Vaikuttaa vanhemmalta kun mä mut onki vuoden mua nuorempi, yllätyin kyl kun kuulin.
Listaan tähän radomeja havaintoja mitä olen tehnyt täällä 8)

-Kaikilla on kokolattiamatot
-Nämä käyttää toisinaan kenkiä sisällä, mäkin käytän joskus jos en oo vaan huomannu ottaa pois tai lattiat on likaset, keittiössä on monesti jotain vettä lattial tai jtn
-Nämä käyttää bileissä sellasia punasia kertakäyttökuppeja mitä elokuvissa näkee xD
-Näillä on kauheen tiukat säännöt koulussa, mutta kaikki opettajat mukaan lukien ignooraa ne
-Soap Lakessa on paljon meksikolaisia ja venäläisiä (??)
-Wallmart on isoin kauppaketju ja nää dissaa sitä mut käyvät silti siellä koko aika
-Käveleminen on epänormaalia. Kukaan kellä on auto ei vahingossakaan kävele yhtään ylimääräistä
-Koulussa joka päivän alussa tulee kuulutus ja vannotaan joku lippuvala (?) tms. "to the flag of United States jne." Mä en osaa sitä ja nää sanoo sen aina tosi nopeesti niin seison sitten vaan ja koitan näyttää fiksulta.
-Koiranpennut on söpöjä (random)
-Nuoret tekstaa ja dataa koko aika kännyköillään.
-Täällä myydään vaan tosi vanhoja ja surkeira Nokia puhelimia
-Melkein kaikilla on iPhone
-Kraanavesi maistuu ja etenkin haisee pahalle
-Koulussa kaikki tehtävät palautetaan opettajalle, ja näillä on kaikilla sellasia kansioita (3 ring binder)
-Nämä ei käytä penaaleja, ne vaan kuljettaa aina jotain kuulakärkikynää mukana ja kirjottavat sitten sillä
-Koulujen urheilujoukkueet on sen verran iso juttu, että niistä kirjotetaan lehtijuttuja paikallislehtiin
-Matikan kurssista pääsee läpi jos on koulun urheilujoukkueessa, koska ope tykkää urheilusta
-Nää tykkää kauheesti lävistyksistä ja tatuoinneista, Soap Lakessa on oma tatuointi&lävistys liike, missä me hengaillaan host mumin ja siskon ja muitten randomien ihmisten kanssa kattomassa kun ihmiset ottaa tatuointeja tai juomassa ilmasta limsaa
-Täällä on kaikesta, kuten Mountain Dewistä ja M&M:stä paljon enempi eri makuja
-Täällä on paljon enempi tosi uskovaisia, kun Suomessa, mutta ei onneksi mun host perhe
-Soap Lakessa melkeen kaikilla on asuntoauto tai -vaunu
-Eipä tule muuta mieleen nyt tällä erää x)

Oon liian laiska kirjottamaan enempää nytten. Laitan kuvia seuraavaan postaukseen. Loppuun paras bilebiisi tällä hetkellä~!

4. syyskuuta 2010

A Long way from Turku to Soap Lake

Lentomatkat meni tosi hyvin, enkä joutunut maksamaan missään ylipainosta vaikka laukku painoi 23.8kg Finnairin vaa´an mukaan, kotivaa´an mukaan 23.2kg. Käsimatkatavaroista ei myäskään onneks valitettu, vaikka olis saanut olla vain 8 kiloa ja mulla oli 15.5kg…


Mutsi ja faija ajoi mut Helsinkiin ja tulivat lentokentälle saattamaan. Aattelin vaan koko matkan, että oon ihan hullu, kun teen tämän. Lensin Helsingistä Lontooseen Heaththrown. Lento kesti vähän reilu 3 tuntia, lensin Finnairilla niin sai aamiaiseksi leivän jossa oli kaikkea outoa täytteenä ja se oli aika pahaa. Heathrow´ssa piti vaihtaa terminaalia, se oli ihan helppoa, kun meni oikealle ovelle odottamaan ja sitten bussiin vaan ja se ajoi oikeaan paikkaan. Meni varmaan yli 10 minuuttia siihen matkaan, Heathrow on valtava! Hengailin sitten seuraavat 6 tuntia terminaali viitosessa. Siel oli kaikkia über kalliita kauppoja ja kävin jossain niissä, yhessä kaupassa myytiin tosi hienoja korkokenkiä, halvimmat oli jotain 90 puntaa ja kalleimmat mitä näin jotain 500 puntaa. Ihan sairasta! Kävin muissakin tollasissa ylikalliissa kaupoissaa. Tosin vaan niissä missä oli muita ihmisiä. Siellä oli joitain sellasia, missä oli neljä myyjää pienessä liikkeessä, eikä yhtään asiakasta, voi päätellä jotain hintatasosta xD


Tollasista tauluista piti kattoa miltä portilta lento lähtee

Etin kanssa ikuisuuden paikkaa missä syödä kun kaikkialla oli tosi outoa ruokaa tai sitten jotain perinteistä brittiruokaa mikä on pahaa.. Söin sitten japanilaisessa Wagamama ravintolassa (ainakin se ravintolan nimi luki siellä jossain hiraganalla..) Tilasin siellä jotain mikä kuulosti suht syötävältä kun kaikissa niis ruuissa oli kauheasti kaikkea, enkä tiennyt kaikkia sanoja myöskään. Munkin ruuassa oli muutamia outoja juttuja mitä en tunnistanut, kuten tässä kuvassa:


näyttääpä se ällöltä... :S
Tietääkö kukaan mikä toi pinkkivalkoinen juttu on? Söin sen, muttei mitään ideaa edelleenkään.. Juttelin siellä ravintolassa jonkun brittinaisen kanssa vähän aikaa, silloin englannin puhuminen sujui vielä ihan hyvin. Kun olin saanut syötyä jätin tarjoilijalle tippiä jonkun summan, kun ei ollut hajuakaan mikä olisi ollut sopiva.. Varmaan se oli aika pieni tippi, mutta se tarjoilija hymyili silti mulle iloisesti, kun kävelin sen ohi.

terminaali vitosessa
 Oli aika paljon aikaa siellä niin otin jotain ihan randomeja kuvia...



Tolla koneella lensin Seattleen, lento kesti 9h 30 min

Siel oli tollaset näytöt penkeissä, mistä pystys kattomaan elokuvia televisiosarjoja ja sellasta animaatiota mis näytettiin missä lennettiin ja tietoja et kuin pitkä matka vielä ja mitä kello oli, pidin sitä päällä loppu lennosta kun nukuin ja halusin aina kun heräsin nähdä missä mentiin.
  Mulla oli íhan kiva Seattlelainen vieruskaveri, auttoi nostamaan mun laukun sinne ylös ja lainasi kynää tullipaperin täyttöön. Lento meni nopeammin, kun mitä olisin luullut. Katoin Liisa Ihmemaassa leffan, kun halusin sivistää itteäni, kun en ole mitään Liisa Ihmemaassa leffaa nähnyt tai lukenu sitä kirjaa, mutten oikeen jaksanu keskittyy, kun jotkut niistä hahmoista puhus aika epäselvästi tai kuitenkin silleen et meni ohi mistä puhuttiin ja alko nukuttaa hirveesti lopussa. Mut varmaan ihan hyvä leffa jos jaksais keskittyy paremmin. Toinen leffa minkä katoin oli From Paris with love, joka oli aluksi ihan ok, mutta loppu on niin perseestä, että en suosittele ketään kattomaan sitä. Valitsin sen sillä perusteella, että se oli yks lyhyimmistä leffoista mitä oli valikoimassa.

  Perillä olin ihan pihalla koko ajan, enkä tajunnut mitään xD Eka oli joku maahantulo tarkastus juttu, mistä sselvisin ihan ok, yhtä paperia mulla ei ollu täytettynä mikä olis pitäny olla, mut olin viiminen jonossa niin ei haitannu vaikka täytin sen vasta siinä ja meni vähän aikaa.. Sitten otettiin laukut liukuhihnalta, kuljetettiin niitä vähän matkaa, laitettiin ne taas hihnalle ja mentiin itse lentokenttä junalla sinne minne laukut päätyi. Sitten olin ihan eksyksissä ja sekasin, että minne piti mennä, kun joka puolelta pääsi vaan ulos ja mun piti mennä jatkolennolle. Harhailin sitten ihan kiitettävän pitkään edestakaisin ennen kun löysin hissin millä piti mennä, onneksi oli taas se 6 tunnin vaihtoaika niin ei ollut mitään paniikkia vaikka kaikessa kestikin aika pitkään. Sitten kun olin oikeassa kerroksessa meni ikuisuus löytää oikea check in tiski ja ramppasin taas edestakasin ennen kun löysin kartan ja katoin siitä missä se oli. 

   Valitsin sitten kilteimmän näkösen virkailijan, kun laukku painoi tosiaan vähän liikaa, ja se tuijottikin sitä vaakaa jonkun aikaa, mutta lättäsi siihen sitten vaan tarran "heavy item" ja ei tullu mitään extramaksuja, onneksi. Kun olin saanu ison laukun menemään, kävin kävelyllä ulkona hengittämässä ulkoilmaa pitkästä aikaa. 

Seattlen lentokentän ympäristöä, jossa istuskelin.

Menin sen jälkeen vielä Starbucksille juomaan kaakaon, kun kurkku tuli kipeäksi lentokoneen ilmastoinneissa, ennen kuin menin turvatarkastukseen. Täällä ne oikeasti kattoi tosi tarkkaan sillä skannerilla kaikki tavarat. En onneks piipannu niinkun Lontoossa, kun otin kaulakorun pois. Unohdin tosin kännykän taskuun, kun kävelin sen portin läpi xD Seattlen lentokenttä osottautui kaiken sekavuuden jälkeen sittenkin hyväksi, kun löytyi ilmainen netti ja soitin sieltä sitten kotiin Suomeen ja juttelin perheen kanssa yli tunnin.
  
Lensin sitten siis Wenatcheen. Se kone oli todella pieni ja matka oli lähinnä nousu ja lasku. Tuijotin ulos ikkunasta koko 40 minuuttia, kun pääsin viimeinkin ikkunapaikalle~ Oli siistin näköstä. Oli jo ihan pimeetä ja näkys kaikki valot tosi hienosti ja lennettiin valtavan pilven läpi, se oli siistiä xD


Ainut vähänkään onnistunut kuva, niistä mitä räpsin. Nuo on Wenatcheen valot tuolla, Seattle oli kirkkaanpi, mutta ne kuvat ei oikein onnistuneet. Wenatcheen lentokenttä on pienin mitä olen nähnyt. Se kone rullasi siihen ihan sen oienen lentokenttä rakennuksen viereen, ja näytti olevan ainut kone koko kentällä. Siitä sitten näki, kun tavarat kuljetettiin koneesta sinne kentälle ja pudotettiin sisälle. Monilla ei ollu ees ruumassa olleita tavaroita. Koko perhe oli vastassa kentällä ja sieltä kestí reilun tunnin ajaa Soap Lakeen näiden talolle.

                                       Paska kuva, mutta seison tässä lentokentän ovella, että ihan viereen päästiin tolla koneella xD

Nyt väsyttää, kirjotan pian ekasta kouluviikosta, mutta nytten en heti jaksa, vaikka olenkin ollut täällä jo neljä päivää (oho luulin että enempi, mutta se olikin vaan neljä kun laskin o__o)
 Kiitos kuitenkin, jos luitte (oli nimittäin varmaan aika tylsää?) mutta pitihän noi matkalta räpsityt kuvat hyödyntää jotenkin ;)

Matka oli siis kaikenkaikkiaan mukava, vaikka yksin jouduin matkustamaan ja olin jo aika kämänen, kun vihdoin pääsin perille. Yksin matkustamisessa on tietty viehätys, kun se on haasteellisempaa, kun pitää miettiä kaikki itse, mutta toisaalta voi tehdä mitä haluaa.. ;)